Lausunto hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi sekä eräiden lakien muuttamiseksi
Päivittäistavarakauppa ry (PTY) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle elintarvikelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamisesta. PTY lausuu kunnioittavasti elintarvikelakia koskevasta esityksestä, vastaten lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin, seuraavaa:
Mitä mieltä olet valvontamaksujen kehittämisestä ehdotetulla tavalla?
HE elintarvikelaiksi 68 §
Esityksen mukaan maakunta perisi vuosittaisen valvontamaksun, joka kattaa suunnitelmallisessa valvonnassa tehdyn tarkastuksen, näytteenoton sekä tutkimuskulut.
HE elintarvikelaiksi 68 §
Esityksen mukaan maakunta perisi vuosittaisen valvontamaksun, joka kattaa suunnitelmallisessa valvonnassa tehdyn tarkastuksen, näytteenoton sekä tutkimuskulut.
Esitys nostaa toteutuessaan kaupan vähittäismyyntiä koskevat elintarvikevalvonnan maksut vähintään kaksinkertaisiksi. Kaupan maahantuonnin, kaupallisen agentuuritoiminnan, kuljetusten ja logistiikan osalta maksut yli kolminkertaistuisivat.
PTY vastustaa elintarvikevalvonnan maksujen korottamista. Se lisää kaupan kustannusrasitetta ja vaikuttaa alan kilpailukykyyn. Kauppaa rasittavat mm. tupakkatuotteiden, nikotiinivalmisteiden ja alkoholijuomien myynnistä perittävät huomattavat vuosimaksut. Myös kauppaan kohdistuvat muut julkiset maksut ovat kiristyneet ja heikentävät alan kannattavuutta.
Pienyritykset joutuisivat maksamaan valvontamaksun, vaikka eivät saisi tarkastuskäyntiä eikä neuvontaa ja siten vastinetta maksulleen.
PTY vastustaa elintarvikevalvonnan maksujen korottamista. Se lisää kaupan kustannusrasitetta ja vaikuttaa alan kilpailukykyyn. Kauppaa rasittavat mm. tupakkatuotteiden, nikotiinivalmisteiden ja alkoholijuomien myynnistä perittävät huomattavat vuosimaksut. Myös kauppaan kohdistuvat muut julkiset maksut ovat kiristyneet ja heikentävät alan kannattavuutta.
Pienyritykset joutuisivat maksamaan valvontamaksun, vaikka eivät saisi tarkastuskäyntiä eikä neuvontaa ja siten vastinetta maksulleen.
Pienen riskin vähittäismyynnissä on kyse syrjäseuduille sijoittuvista kyläkaupoista, joiden liikevaihto-tasot ja kannattavuus ovat alhaisella tasolla. Valvontamaksun korotus voi osana kokonaiskustannusrasitetta viedä yrityksen jopa tappiolle.
Toimijoille on tärkeää, että elintarvikevalvontaa tehdään riskiperusteisesti, maksukertymä ohjataan elintarvikevalvontaan ja valvonnassa pyritään toiminnan tehokkuuteen ja säästöihin. Oiva-järjestelmä on yhtenäistänyt valvontatulosten arviointia, mutta siinä tavoiteltuja tehokkuushyötyjä ei ole vielä saavutettu. Varsinkin pienille yrityksille on kohtuutonta maksaa toisen toimialan valvonnasta.
Kaupan toimintaa ja elintarviketurvallisuutta koskevan vaaran merkittävyyttä ja riskiä tulisi tunnistaa paremmin, mikäli maksu määrättäisiin riskiperusteisesti.
Valvontamaksut perustuisivat Eviran riskiluokitusohjeeseen (10503/2) niin, että eri elintarvikealan eri toimintatyypit on jaettu riskiluokkiin 1-10. Valvontamaksun suuruus on määritelty kaavalla ko. riskiluokan laskennalliset valvonta tunnit x 200 € lähtien 100 € (vuosi ja päätyen 8 400 €/vuosi. Jos valvontatulos on toistuvasti Oivallinen (A), vuosimaksua alennettaisiin 10 % joka toinen vuosi.
Riskiluokittelussa ja maksun määräämisessä on otettava huomioon, että toimijalla on näyttöä toimintansa kriittisten pisteiden tai valvontapisteiden oikein kohdennetusta seurannasta ja keinoista turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden huomioimisessa. Jos omavalvonnassa elintarviketurvallisuuden hallinta ja menettelyt lainsäädännön vaatimusten osalta ovat toteutettuna, valvontatarpeen riskiluokka on pienempi kuin suoraan volyymin ja tuoteryhmien perusteella luokiteltuna. Määräävänä tekijänä ei voi pitää myymälän toimintasädettä/alueellista vaikuttavuutta, ennemminkin on tarkasteltava vaaran merkitystä suhteessa vaaran todennäköisyyteen. Vaikka myymälän vaikutuspiirissä olisi merkittävä määrä ihmisiä, vaaran vaikutuspiirissä on niistä poikkeava määrä.
PTY on tehnyt esityksen kaupan toimintojen tunnistamisesta ja riskiluokittelusta maa- ja metsätalousministeriön perustamassa maksutyöryhmässä.
Valvontamaksujen alennusperusteena tulee ottaa huomioon toimijan valvontahistoria, panostukset omavalvontaan, toimialan hyvän käytännön ohjeen noudattaminen sekä yksityiset elintarviketurvallisuuden varmistamiseen tarkoitetut laadunhallintajärjestelmät.
Elintarviketurvallisuushallinta on toimijan vastuulla ja sen kustannukset ovat toimijalle itselleen jo merkittävä kustannus. Jos valvontamaksua voidaan alentaa sen perusteella, miten toimija on suoriutunut, ohjaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi alennusprosentti pitää olla vähintään 20 %. Ehdotuksessa ei määritellä, mitä tarkoitetaan toistuvuudella: se voisi olla jo kaksi peräkkäistä Oiva-tarkastusta.
Riskiluokka maksuperusteena tarkoittaa, että sekä laskuttajan että laskuntarkistajan on vuosittain tarkistettava, mihin riskiluokkaan toimija kuuluu ja mikä on toimijalle tuleva kustannus. Tämä lisää byrokratiaa sekä toimijan että viranomaisen päässä.
HE elintarvikelaiksi 69 § kohta 2
Vuosittaisen valvontamaksun lisäksi maakunta voi periä maksun myös muusta kuin suunnitelmallisesta tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta kuten nykyisin.
Vuosittaisen valvontamaksun lisäksi maakunta voi periä maksun myös muusta kuin suunnitelmallisesta tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta kuten nykyisin.
Suunnitelmallisen valvontaan liittyvä näytteenotto on jo nyt merkittävä kustannuserä toimijalle ja näytteenottoa on viety aktiivisesti eteenpäin valvonnassa. On huolehdittava, ettei yrityksen kustannuksia lisätä tarpeettomasti muilla kuin suunnitelmalliseen valvontaan liittyvillä tarkastuksilla ja tutkimuksilla.
Mitä mieltä olet mahdollisuudesta ottaa huomioon toimijan luotettavuus, kun elintarvikevalvontaa suunnitellaan ja toteutetaan?
HE elintarvikelaiksi 7 §
Vastuullisten toimijoiden kannalta on hyvä, että talousrikolliseen toimintaan voidaan tehokkaasti puuttua myös elintarviketoimialalla. Oikeusturvan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että säännöksessä määriteltäisiin, milloin toimija menettää luotettavuuden.
Vastuullisten toimijoiden kannalta on hyvä, että talousrikolliseen toimintaan voidaan tehokkaasti puuttua myös elintarviketoimialalla. Oikeusturvan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että säännöksessä määriteltäisiin, milloin toimija menettää luotettavuuden.
Esityksen perustelujen mukaan yksittäiset ilmoituslaiminlyönnit tai summaltaan pienet maksulaiminlyönnit eivät osoita toimijaa epäluotettavaksi. Myöskään se, että verovelasta on tehty maksusuunnitelma, jota noudatetaan, ei osoita toimijan olevan epäluotettava. Käytännön arviointitilanteita varten ja oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi on perusteltua, että esitysmuistiossa jo kuvataan erilaisia esiin tulevia tilanteita.
Lakiesitys sisältää viranomaisille mahdollisuuksia selvittää toimijan julkisoikeudellisten velvoitteiden täyttäminen. Tehtävä olisi uusi ja yritysten taloudellisen tilanteen selvittämisen osalta Ruokaviraston asiantuntemuksen ulkopuolella. Luotettavuutta koskevien selvitysten hankkimisen osalta on huolehdittavat, että sitä tekevällä viranomaisella on siihen riittävät resurssit, osaaminen ja itsenäinen päätösvalta ja tämän vuoksi olisi syytä harkita petostentorjuntayksikön perustamista Ruokavirastoon selvitysten tekemistä varten.
Mitä mieltä olet toisesta EU-jäsenvaltiosta tulevien eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnan kehittäminen ehdotetulla tavalla?
PTY kannattaa uudistusta.
PTY kannattaa uudistusta.
Esitys vähentää eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuojiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Ensisaapumistoimijaksi rekisteröityneen on tullut tähän asti toimittaa Eviraan kuukausittainen yhteenvetoilmoitus kaikista vastaanottamistaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden lähetyksistä. Raportointi on aiheuttanut paljon työtä toimijoille, koska raportoinnissa ei ole voitu hyödyntää tullille tehtävää tuonti-ilmoituslomakkeita ja varsinkin maitopohjaisten tuotteiden tuonti sisämarkkina-alueelta on ollut kasvussa. Kuukausi-ilmoituksia ei ole myöskään hyödynnetty valvonnassa. Toisaalta myös EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASFF on tullut korvaamaan raportit.
Toimijoiden päällekkäisten raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksien karsiminen on kannatettavaa ja sitä tulisi lisätä viranomaisjärjestelmien digitalisaation sekä sähköisen asioinnin uudistamisen kanssa.
Mitä mieltä olet hallinnollisten pakkokeinojen kehittämisestä ehdotetulla tavalla?
HE elintarvikelaiksi 60 §
Etämyynnin lisääntyessä on hyvä ottaa käyttöön internetsivuston sulkeminen hallinnollisena pakkokeinona.
HE elintarvikelaiksi 60 §
Etämyynnin lisääntyessä on hyvä ottaa käyttöön internetsivuston sulkeminen hallinnollisena pakkokeinona.
Elintarvikkeista etämyynnissä annettavista tiedoista on vastuussa se, jonka nimellä tai toiminimellä elintarviketta pidetään kaupan, vaikka se ei itse tietoja sivustolle tuottaisikaan. Käytännössä tuotetiedoissa esiintyy jatkuvasti virheitä ja on tärkeää, ettei markkinoijan internetsivustoa suljeta yksittäisen tuotetietovirheen vuoksi.
HE elintarvikelaiksi 54 §
Esityksen mukaan valvontaviranomainen voi määrätä elintarvikkeen tai kontaktimateriaalin poistettavaksi markkinoilta, kun elintarvikkeesta tai elintarvikekontaktimateriaalista annettavat tiedot ovat oleellisesti elintarvikemääräysten vastaisia.
Esityksen mukaan valvontaviranomainen voi määrätä elintarvikkeen tai kontaktimateriaalin poistettavaksi markkinoilta, kun elintarvikkeesta tai elintarvikekontaktimateriaalista annettavat tiedot ovat oleellisesti elintarvikemääräysten vastaisia.
Säännös vastaa sisällöllisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. PTY haluaa kiinnittää huomiota tiukkaan takaisinvetokäytäntöön ja siihen, että tarpeettomat takaisinvedot aiheuttavat toimijoille kustannuksia ja lisäävät elintarvikehävikkiä. Toimijat tarkkailevat ja analysoivat jatkuvasti omavalvonnassaan, että tuotteet vastaavat sovittua tasoa. Vialliset tuotteet ja tuotteet, joissa on pakkausmerkintävirheitä, poistetaan jakelusta jo ennen kuin ne ovat ehtineet kuluttajalle. Tuotteiden takaisinvedoissa on annettava enemmän painoarvoa toimijoiden riskinarvioinnille, koska toimija lähtökohtaisesti vastaa tuotteen turvallisuudesta. Keskusviraston ohjauksella tulisi myös vaikuttaa siihen, että riskinarviointiin käytettävää asiantuntemusta/laboratorioita olisi sekä elintarvikealan toimijan että viranomaisen käytettävissä niin, että voidaan luottaa osapuolten tutkimustuloksiin.
Jos oikeusministeriö arvioi rangaistusluonteisen hallinnollisen seuraamusmaksun mahdolliseksi, pitäisikö sellainen ottaa käyttöön elintarvikevalvonnassa?
Hallinnollisten pakkokeinojen rinnalle on esitetty hallinnollista seuraamusmaksua, jollainen otettiin käyttöön uudessa alkoholilaissa (1102/2017).
Hallinnollisten pakkokeinojen rinnalle on esitetty hallinnollista seuraamusmaksua, jollainen otettiin käyttöön uudessa alkoholilaissa (1102/2017).
Elintarvikealan turvallisuus on elintarvikealan toimijalle äärimmäisen tärkeää. Toimijan on lunastettava kuluttajalupauksensa päivittäin. Jo Oiva-valvonnasta saatu arviointi, joka ei osoita toimijan oivallista suoriutumista, on alan toimijalle rangaistus ja aiheuttaa maineriskiä, mikä tulisi ottaa huomioon seuraamuksia harkittaessa.
PTY pitää lakiesityksen 13 luvun rangaistussäännöstä ja salassapitovelvollisuuden rikkomista riittävinä rangaistuksina. Elintarvikevalvonnassa ei ole hyödynnetty rangaistuksia eikä pakkokeinoja riittävästi tähänkään asti. Tämä on vääristänyt kuvaa elintarvikelainsäädännön pelotevaikutuksesta.
HE elintarvikelaiksi 17 §: Toimijan velvollisuus ilmoittaa ruokamyrkytyksestä.
Pykälän otsikko viittaa siihen, että myös asiakaspalautteina tulevat, yksittäiset kuluttajan ilmoitukset, pitäisi ilmoittaa viranomaisille. Perustelujen mukaan säännös vastaa tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2003/99/EY) ruokamyrkytyksiä koskevaa säännöstä.
Pykälän otsikko viittaa siihen, että myös asiakaspalautteina tulevat, yksittäiset kuluttajan ilmoitukset, pitäisi ilmoittaa viranomaisille. Perustelujen mukaan säännös vastaa tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2003/99/EY) ruokamyrkytyksiä koskevaa säännöstä.
Toimijan velvollisuus ilmoittaa ruokamyrkytyksestä maakunnalle pitäisi supistaa koskemaan vain epidemiaepäilyjä. Tätä tukee zoonoosidirektiivi, jonka mukaan sääntely koskee ruokamyrkytysepidemioiden epidemiologista tutkimusta ja toimijoita koskevat velvoitteet kohdistuvat nimenomaan ruokamyrkytysepidemioihin.
HE elintarvikelaiksi 19 §: Elintarvikehygieeninen osaaminen
Pykälän 2 momentissa säädetään niistä henkilöryhmistä, joista hygieniapassia ei vaadita. Näistä henkilöistä on jätetty pois voimassa olevassa laissa mainitut kassatehtävissä työskentelevät ja valmiiden annosten tarjoilijat. Hygieniapassin tarvetta tulee arvioida henkilön suorittamien työtehtävien pohjalta.
Pykälän 2 momentissa säädetään niistä henkilöryhmistä, joista hygieniapassia ei vaadita. Näistä henkilöistä on jätetty pois voimassa olevassa laissa mainitut kassatehtävissä työskentelevät ja valmiiden annosten tarjoilijat. Hygieniapassin tarvetta tulee arvioida henkilön suorittamien työtehtävien pohjalta.
Näemme, että muotoilu mahdollistaa valvontaviranomaisten alueelliset tulkinnat ja epätasa-arvioiset vaatimukset toimijoilta. Lakiin tulisi kirjata riittävän tarkka rajaus työtehtävätasolla, jotta erilaisilta tulkinnoilta vältytään.
HE elintarvikelaiksi 43 §: Valvontaviranomaisten ohjaus- ja neuvontavelvollisuus
Laissa on perusteltua mainita, että valvontaviranomaiset neuvovat ja ohjaavat tarvittaessa elintarvikealan toimijoita elintarvikemääräysten noudattamisessa.
Laissa on perusteltua mainita, että valvontaviranomaiset neuvovat ja ohjaavat tarvittaessa elintarvikealan toimijoita elintarvikemääräysten noudattamisessa.
Kaikki elintarvikealan toimijat tarvitsevat ohjausta, jossa on mukana käytännön asiantuntemus ja ymmärrys eri ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisesti vaikutuksesta. Koska lain tarkoituksen on osaltaan mahdollistaa toimijoiden toimintaedellytykset, lakikohtaa voitaisiin painottaa viranomaisen velvollisuuden suuntaan.
Kunnioittavasti
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY
Kari Luoto
toimitusjohtaja