Alkoholimyynnin monopolista ja alkoholilainsäädännön vaikutuksista

Alkoholipolitiikka herättää tunteita, eikä syyttä – se koskettaa lähes kaikkia suomalaisia niin kuluttajina, veronmaksajina kuin perheenjäseninä. Keskustelu Alkon monopolista ja alkoholilainsäädännön vaikutuksista virisi jälleen Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (19.2.) jälkeen.

Hyvä, että keskustellaan.

Toimitusjohtajamme Tuula Loikkanen ottaa kirjoituksessaan kantaa aiheeseen:

Esiin on tuotu hyvin se fakta, että alkoholinkulutus on laskenut pitkällä aikavälillä, vaikka jakelukanavia laajennettiin vuonna 2018 huomattavasti. Tämä trendi yhdistettynä alkoholittomien juomien vahvaan kasvuun, sekä ensimmäiset tilastot vuodelta 2024 osoittavat, että viime vuoden uudistus toteutui hallitusti ja ilman merkittävää kulutuksen kasvua.

Eräässä Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa esitettiin, että pääkirjoituksen toteamukset alkoholihaittojen ja -kuolemien kehityksestä eivät pitäisi paikkaansa. Kuitenkin Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuoreessa tutkimuksessa (Kilpailu- ja kuluttajaviraston Tutkimusraportteja 4/2024) todetaan:

 ”Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholikuolleisuuden kehitystä vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen. Ennen lakiuudistusta alkoholikuolleisuus oli pitkään laskussa, mutta lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolemien määrä ei ole enää vähentynyt. Alkoholikuolleisuuden laskun pysähtyminen näyttää kuitenkin koskettavan muita väestöryhmiä kuin heitä, jotka siirtyivät kuluttamaan päivittäistavarakaupoissa myytäviä vahvempia alkoholijuomia. Alkoholikuolleisuuden lasku on taittunut vuoden 2017 jälkeen myös useissa muissa Euroopan maissa. Havainnot viittaavat siihen, että alkoholikuolleisuuden taittumisen taustalla on jokin muu syy kuin vuoden 2018 alkoholilainsäädännön muutokset.”

Tämä osoittaa, että alkoholikuolemien kehitykseen vaikuttavat useat tekijät, eivät muutokset jakelukanavissa.

Mielipidekirjoituksessa tuotiin esiin myös huoli toimitusmyyntiin liittyvästä hallituksen esityksestä.  Ulkomaisilta toimijoilta on vuosia voinut tilata alkoholia Suomeen, eikä veroja ole aina maksettu asianmukaisesti. Epäkohdan korjaaminen on tärkeää, jotta verotulot jäävät kotimaahan eivätkä valu ulkomaille.

Tästä kiitos nykyiselle hallitukselle. Toimitusmyynti tulee myös tukemaan Alkon toimintaa ja parantamaan palvelua.

Alko voi olla merkittävä toimija alkoholimyynnissä myös jatkossa, vaikka osa viineistä tulisikin päivittäistavarakauppojen valikoimiin. Olennaista on, että Alko voi kilpailla reiluin ehdoin ja toimia samoilla markkinaehtoisilla säännöillä kuin muut toimijat niissä tuoteryhmissä, jotka vapautetaan. Tämä mahdollistaa kuluttajille monipuolisen valikoiman ja järkevän sääntelyn, jossa alkoholihaittojen ehkäisy voidaan yhdistää kilpailukykyiseen ja toimivaan jälleenmyyntijärjestelmään.

Alkoholipolitiikan uudistukset eivät ole suoraan johtaneet alkoholihaittojen kasvuun. Sen sijaan muutokset voivat edistää kotimaista elinkeinoelämää ja kasvattaa verotuloja. Alkoholilainsäädännön kehittämisessä on tärkeää löytää tasapaino kuluttajien valinnanvapauden, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kansanterveyden välillä, jotta voimme luoda kaikkia osapuolia palvelevan, kestävän ja toimivan järjestelmän.

Monopolit haittaavat kilpailua ja talouden kehitystä

Toisessa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa esitettiin, että monopoli voisi edistää reilua kilpailua. Tämä näkemys ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kaikki merkittävät taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että monopolit rajoittavat kilpailua, haittaavat innovaatioita ja heikentävät kuluttajien asemaa. Siksi Euroopan unioni ja useimmat kehittyneet talousalueet ovat kieltäneet monopolit tai rajoittaneet niitä tiukasti kilpailulainsäädännön avulla.

EU:n kilpailulainsäädäntö lähtee siitä, että monopolit rajoittavat kilpailua, nostavat hintoja, vähentävät innovaatioita ja sitä kautta johtavat tehottomuuteen ja palvelujen heikkenemiseen. EU:n kilpailuviranomaiset valvovat aktiivisesti, ettei yksittäinen yritys saa liian suurta markkinavoimaa, joka voisi rajoittaa muiden toimijoiden mahdollisuuksia.

Monopolit ovat sallittuja vain erityistapauksissa, joissa niillä on merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, esimerkkeinä julkiset peruspalvelut ja terveyden edistäminen. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perusteltiin Alkon monopolia kansanterveydellä. Sekin perusta on rapautunut, koska enää vain kolmannes alkoholista myydään Alkon kautta.

Kilpailun avaaminen lisää yrittäjien mahdollisuuksia ja parantaa kuluttajien valinnanvapautta. On tärkeää, että päätöksenteossa huomioidaan kilpailun edut ja varmistetaan, että markkinat toimivat avoimesti.