Päivittäistavaramarkkinat Suomessa

Vuonna 2023 Suomen päivittäistavaramyynnin arvo oli 22 930 miljoonaa euroa

Vähittäiskaupan arvoon lasketaan yksityiset ja osuustoiminnalliset elintarvikkeita myyvät myymälät Suomessa, liikenneasemien ketjulliset myymälät ja halpahintamyymälät. Luku sisältää sekä päivittäistavaroiden verkkokauppamyynnin myymälätoiminnan ohessa että ainoastaan päivittäistavaroiden verkkokauppaa harjoittavien toimijoiden päivittäistavaramyynnin. Mukaan lasketaan myös elintarvikealan erikoismyymälät, huoltoasemamyymälät ja kauppahallimyymälät. Kioskit ja torikauppa eivät sisälly lukuun.

Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet 2023

Suomen päivittäistavarakaupan ryhmittymien päivittäistavaramyynnin arvo vuonna 2023 oli 22,9 miljardia euroa (sis. alv). PTY:n jäsenyritykset edustavat noin 96 prosentin osuutta Suomen koko päivittäistavaramarkkinoista. HUOM! Vuoden 2024 markkinaosuudet julkaistaan maaliskuun lopulla.

Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo vuonna 2023 oli 626 miljoonaa euroa. Verkkokaupan osuus koko päivittäistavaramyynnistä oli 2,7 % .

Mitä on päivittäistavarakauppa?

Päivittäistavaroihin luetaan elintarvikkeet ja päivittäin käytettävät kulutustavarat, joita hankitaan ruokaostosten yhteydessä. Näitä ovat teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka. Elintarvikkeiden ja juomien osuus päivittäistavaramyymälöiden myynnistä on runsaat 80 prosenttia.

Erikoistavaroiksi tai käyttötavaroiksi kutsutaan niitä kulutustavaroita, joita ei lueta päivittäistavaroihin. Erikoistavaratermiä käyttävät erikoisliikkeet ja käyttötavaratermiä hypermarketit, tavaratalot ja suuret ketjuliikkeet.

Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleensä päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa marketmyymälää.

EU-tasolla päivittäistavaramarkkinoihin luetaan myös alkoholin vähittäismyynti sekä foodservice-tukkukaupan asiakkaiden, kuten julkisten laitosten ruokahuolto sekä ravintoloiden, kahviloiden ja henkilöstöravintoloiden myynti.

Kaupan rakennemuutos on kasvattanut myymäläkokoa

Suomen päivittäistavaramarkkinalle on jo pitkään ollut tyypillistä, että myynti on keskittynyt isoihin myymälöihin. Yli 1 000-neliöisten myymälöiden (sis. suuret supermarketit, tavaratalot sekä hypermarketit Citymarket, Prisma ja Minimani) markkinaosuus on noin 70 prosenttia.

Suurilla myymälöillä on päävastuu taajamien kuluttajien valtakunnallisesta elintarvikehuollosta. Pienemmillä myymälöillä on kuitenkin myyntivolyymiaan suurempi merkitys ja maamme asuttavuuden kannalta tärkeä tehtävä paikallisen elintarvike- ja päivittäistavaratarjonnan järjestämisessä.

Muuttoliike sekä väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset luovat kaupalle haasteita. Kaupan ketjut vastaavat muutoksiin kehittämällä palvelujaan kaupungeissa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Verkkokaupan mahdollisuudet nostattavat uusia visioita alan kehitysnäkymistä.

Tehokkuus on keskeinen kilpailukeino

Suomalaiselle päivittäistavarakaupalle on ominaista ketjumainen toiminta sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Tilanne on samankaltainen muissakin Pohjoismaissa, sillä ilman suureksi koottuja volyymeja ei laajassa ja harvaan asutussa maassa päästä riittävään logistiseen tehokkuuteen. Heikompi kustannustehokkuus merkitsisi asiakkaille korkeampia hintoja, suppeampia valikoimia sekä huonompaa palvelua ja saavutettavuutta.

Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Asiakastarpeiden muutos ja päivittäistavarakaupan kilpailutilanne ovat johtaneet myymäläkoon kasvuun. Suuremmat kaupat vastaavat paremmin asiakkaiden odotuksiin monipuolisista valikoimista ja edullisemmista hinnoista, jotka suuremmissa ja tehokkaammissa kaupoissa ovat mahdollisia.

Market-tyyppisten myymälöiden lukumäärä on laskenut vuoden 1978 kokonaismäärästä 9 398:sta jo alle kolmannekseen. Vuonna 2023 myymälöitä oli 2 734.