Elintarvikemarkkinan sääntely

Tavoite: Hillitään elintarvikemarkkinan sääntelyä

Elintarvikeketjun sääntelyä on lisätty viime vuosina merkittävästi ja sitä on jo liikaa. Elintarvikeketjun toimintaa ja kilpailukykyä edistetään parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja itsesääntelyä kehittämällä.

• EU:n sisämarkkinoilla ei kansallisen sääntelyn lisäämisellä voida vaikuttaa elintarvikeketjun toimijoiden tulonjakoon.
• Elintarvikemarkkinoiden sopimussuhteita koskevaa sääntelyä on jo tarpeeksi:
  • Yleislainsäädäntö: oikeustoimilaki, yrittäjänsuojalaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
  • Kilpailulainsäädäntö: erityisesti 4a § (määräävä markkina-asema)
  • Elintarvikeketjun erityislainsäädäntö: elintarvikemarkkinalaki ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto (laki uudistettu 1.11.2021 UTP-direktiivin toimeenpanolla)
  • Itsesääntely/kauppatapalautakunta (lausunnot ja suositukset)
• Elintarvikeketjun tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa tehokkaasti, edullisesti ja vastuullisesti.
• Liiallinen sääntely aiheuttaa elintarvikeketjun yrityksille hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia sekä kangistaa toimijoiden yhteistyötä. Kuluttajille pitää pystyä tarjoamaan elintarvikkeita monipuolisesti ja kilpailukykyiseen hintaan.
• Kotimaisen elintarvikeketjun toimintaa ja kilpailukykyä edistetään parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja itsesääntelyä kehittämällä. Vapaaehtoiset toimet ovat lainsäädäntöä joustavampi ja ketterämpi tapa edistää yhteisiä tavoitteita.

Ratkaisuehdotuksemme

Elintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöä ei lisätä, vaan ketjua kehitetään itsesääntelyn keinoin.

Eri valvovien toimielinten vastuualueet tulee selkeyttää, jotta vältetään päällekkäisyys.

Kansallisen lainsäädännön ei pidä ylittää EU-lainsäädännön vaatimuksia.

Tehdään selvitys päivittäistavarakauppaa koskevan kilpailulain 4a-pykälän vaikuttavuudesta ja toimivuudesta.