Verojen osuus ruoan hinnasta on noin 45 %

Tavoite: Ei kiristetä ruoan verotusta entisestään

Koronapandemian ja Ukrainan sodan takia monien hyödykkeiden hintataso on noussut merkittävästi. Hinnankorotuspaineita ei tule lisätä uusilla veroratkaisuilla. Kuluttajien ostovoima on turvattava johdonmukaisella veropolitiikalla. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa ruoan hintatasoon merkittävästi. Ruoan verotusta ei tule kiristää eikä uusia valmisteveroja tai terveysperusteisia veroja ottaa käyttöön.

• Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kuluttajan on vaikea tinkiä. Ruoan absoluuttinen hintataso on Suomessa 14 prosenttia kalliimpi kuin EU-maissa keskimäärin, mikä johtuu suurelta osin korkeasta verotuksestamme.
• Ruoan hinnasta noin 45 prosenttia on jo nyt erilaisia veroja. Verotyypeittäin selkeästi suurimmat veroerät ovat tuloverot ja tuoteverot. Arvonlisäveron lisäksi valmisteverot painavat kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Ne aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia ja lisäävät hallinnollista taakkaa. Kiristyvä verotus haittaisi kotimaisten ruokaketjun toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, investointeja ja viennin edellytyksiä.
• Ruoan hintatason lähdettyä nousuun kuluttajien mahdollisuus tehdä valintoja muun kuin hinnan perusteella heikkenee. Esimerkiksi mahdollisuudet suosia terveellisiä vaihtoehtoja tai kotimaisia tuotteita vähenevät.
• Mahdollisen terveysvaikutteisen verotuksen tulonjakovaikutukset kohdistuisivat kipeimmin pienituloisiin, kun kyseessä olisi tasavero.
• Ravitsemissuositusten mukaan yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Myös siksi ”raippaverot” ovat perustelemattomia.

Ratkaisuehdotuksemme

Elintarvikkeille ei säädetä uusia valmisteveroja tai terveysperusteisia veroja eikä nykyisiä elintarvikkeisiin kohdistuvia veroja koroteta. Kun ruoan hintataso kuluttajille on noussut merkittävästi, tulisi pikemminkin pohtia ruoan arvonlisäveron alentamista lähemmäs eurooppalaista keskitasoa.

Ruoan ALV:n kehitys on ollut poukkoilevaa

Vuonna 2013 elintarvikkeiden arvonlisävero nousi Suomessa 14 %:iin. Paria vuotta aiemmin (1.7.2010) arvonlisäveroa nostettiin 13 %:iin, kun sitä alle vuotta aiemmin (1.10.2009) oli laskettu 17 %:sta 12 %:iin.

Vuoden 2009 elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen laski vastaavasti elintarvikkeiden hintoja ja kansalaisten elinkustannuksia. Lisäksi se paransi koko kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä. Enemmistö suomalaisista suhtautui ruoan arvonlisäveron alennukseen erittäin myönteisesti ja tuki hallituksen päätöstä.

Jo prosenttiyksikön lasku ruoan arvonlisäverossa lisäisi ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Arvonlisäveron lisäksi kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä painavat erilaiset valmisteverot.

Verrataanpa kansainvälisesti

Ruoan hintaa pidetään Suomessa usein korkeana. Yksi keskeinen syy tähän on korkea verotus. Kun hintatasoa tarkastellaan ilman arvonlisäveroa, yleinen käsitys kalliista ruoasta muuttuu selvästi: ruoan arvonlisäveroton hintataso Suomessa on Ruotsin, Ranskan ja Italian hintatasoa alempi.

Jos hintatasoa tarkastellaan huomioiden eri maiden palkkataso ja ruoan/ravinnon hankintaan käytettävä osuus kansalaisten kulutusmenoista, näkymä kääntyy päälaelleen. Itä-Euroopan absoluuttisesti edullisten ruokamaiden kuluttajilta kuluu merkittävästi suurempi osa käytettävissä olevista tuloista ruoan hankintaan.

Koska kuluttajat ylläpitävät ruokaketjua sekä asiakkaina että veronmaksajina, sitä ei pitäisikään ajatella vain tuottajien, teollisuuden ja kaupan väliseksi toiminnaksi. Kilpailu on kuluttajan etu. Siksi markkinaehtoista kilpailua tulisi lisätä elintarvikeketjun kaikissa lenkeissä.